-
Japonismia Ateneumissa
Ateneumin kevään suurnäyttely käsittelee japonismia eli japanilaisen taiteen vaikutusta länsimaiseen – ja tässä tapauksessa etenkin Pohjoismaiden – taiteeseen. Näyttelyn kokoaminen ja siihen liittyvä tutkimustyö on ollut vuosien ponnistus. Ja se todella myös näkyy! Laajassa näyttelyssä vastaan tulee jatkuvasti löytöjä uusien näkökulmien muodossa ja esillä on huima joukko hienoja teoksia. Japonismi ei sinänsä ole uusi aihepiiri, oikeastaan päinvastoin. Lueskelin muhkeaa näyttelyjulkaisua (siinä riittää materiaalia pidemmäksikin aikaa) ja kaivoin myös verkosta aiheeseen liittyviä artikkeleja. Paljon minua perehtyneemmät ovat tekstejä kirjoittaneet, mutta yritin löytää niihin myös oman näkökulmani. Japonismista on kirjoitettu paljonkin, koska se oli aikanaan keskeinen vaihe länsimaisen taiteen kehityksessä. Ateneumin näyttelyssä siihen on löytynyt kuitenkin myös tuoreita sävyjä, tosin ehkä painotukset…
-
Rodin Ateneumissa, sosialistista realismia ja gallerioiden parhaat
Auguste Rodinia (1840–1917) esittelevä näyttely Ateneumissa oli tietysti pakko käydä katsomassa, mutta en mennyt ihan ensi päivinä arvellen tunkua riittävän. No, kävijöitä oli viikko näyttelyn avautumisesta yhä runsaasti, mikä teki näyttelyn katsomisesta vähän epämukavaakin. Kysymyksessä on nimittäin eräänlainen salonkinäyttely eli teoksia on kahdessa huoneessa ja kolmannessa on Rodinin suomalaisten oppilaiden Sigrid af Forsellesin ja Hilda Flodinin teoksia ja taustatietoa heistä. Esillä olevat Rodinin työt ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta pieniä ja osa ns. jälkivaloksia. Siinä mielessä näyttely olikin pieni pettymys, vaikka onkin hienoa nähdä teoksia ylipäätään. Moni niistä on lainassa Rodin-museosta Ranskasta, joskin mukana on tietysti myös museon omassa omistuksessa olevia. Itselleni ennen näkemättömien teosten osuus jäi aika pieneksi. Rodinin…
-
Kiinnostavia näyttelyitä: maalauksia ja valokuvaa
Viime aikoina on ollut esillä niin runsaasti kiinnostavia näyttelyitä, ettei kaikkiin ole ollut mahdollisuus perehtyä heti tuoreeltaan. Pari on vielä käymättä, joten niistä tulee kommentit kunhan ehdin paikalle. Marjatta Tapiola on koonnut näyttelyn Sculptoriin, jossa hänen töitään oli esillä viimeksi 2013. Tuolloin hänellä oli samaan aikaan retrospektiivi Helsingin kaupungin taidemuseossa Tennispalatsissa. Sattuipa samaan aikaan myös hänen tekemänsä Sauli Niinistön muotokuvan julkistus. Nyt esillä on tuoreita töitä, joissa on yhä tuttu intensiteetti, villi viiva ja rohkea värin käyttö. Aiheet härjistä kalloihin ja mieshahmoihin ovat nekin tuttua Tapiolaa. Hänen viime vuosien tyyliinsä maalaukset ovat kookkaita, mutta mukana on nyt myös pienempiä töitä. Tapiolan omaleimainen, tunnistettava tyyli on kuulunut pitkään omiin suosikkeihini. Hienoa,…
-
Jussi Heikkilä Taidehallissa, Mika Taanila Hämeenlinnassa
Jussi Heikkilän retrospektiivi Taidehallissa on runsas kokonaisuus, jonka jänne ulottuu useille vuosikymmenille. Käsitetaiteen (on muuten wikipedian suomenkieliseksi sivuksi melkoisen torso, englantia taitavalle on tarjolla parempi tästä) suomalaisena pioneerina Heikkilä (s. 1952) on ollut murtamassa perinteisen taidekäsityksen rajoja. Itse luen hänet käsitetaiteen toiseen sukupolveen; ensimmäinen sukupolvi oli 60- ja 70-luvuilla uudenlaista taidetta tehneet. Heikkilä on ollut näkyvästi esillä 80-luvulta lähtien. Lintuharrastajana ja luonnosta innoitusta ammentavana hän on tuonut esiin paljon ekologisuuteen liittyviä teemoja, jotka ovat olleet myös vahvasti aikalaisaiheita. Hänellä oli viisitoista vuotta sitten edellinen retrospektiivi Taidehallissa, mutta tuosta näyttelystä ei ole enää monella muistikuvia. Heikkilä on ollut taiteilijaeläkkeellä vuodesta 2014 mutta uusia töitä syntyy yhä. Hänen teoksensa ovat rakentuneet monilla…
-
Anselm Kiefer Serlachiuksen Göstassa
Anselm Kieferin näyttely avautui jo syksyllä ja siitä lähtien käynti Mäntässä on ollut suunnitelmissa. Sopivaa hetkeä sinne ajamiseen ei ole löytynyt, joten nyt reilu viikko ennen näyttelyn päättymistä se oli pakko järjestää. Ja kannatti todella ajaa halki keväisen Hämeen! Kiefer (s.1945) on usein luettu abstraktin ekspressionismin, neo-ekspressionismin, edustajaksi, jonka töissä on paljon käsitetaiteen aineksia. Määritelmät kuitenkin kaventavat hänen teostensa moninaisuutta. Toki hän jo opiskeluaikana Joseph Beuysin johdolla imi käsitetaiteen ilmaisua. Georg Baselitz on ollut samoin tärkeä vaikuttaja. Sodan jälkeisessä Saksassa kasvaneelle Kieferille (tarkoittaa muuten mäntyä) tärkeäksi aiheeksi nousi suhde natsiajan historiaan, ja laajemminkin germaanisen historian kaareen perehtyminen avasi siihen uusia näkökulmia. Hän nousi julkisuuteen 70-luvulla teoksellaan, jossa kuvasi itseään eri…
Katsauksia kulttuuriin
