-
Artsin Sinä & Minä muotokuvassa
Artsi eli Vantaa taidemuseo risti hiljattain itsensä nimikilpailun jälkeen uudelleen ytimekkäästi ja täsmensi valikoima- ja näyttelylinjaansa. Museo erikoistuu graffitiin, katutaiteeseen ja performanssiin. Uuden avauksen ensimmäinen näyttely on Sinä & minä muotokuvassa. Museon verkkosivuilta ei näyttelystä, eikä oikeastaan mistään muustakaan selviä yhtään mitään. Museo näyttää olevan sentään, kuten nykyään kuuluu asiaan, facebookissa, twitterissä ja instagramissa. Viestinnän informatiivisuudessa on kuitenkin sielläkin rankasti toivomisen varaa. Googlehaku ei löydä museosta tai sen näyttelystä juuri mitään. Lehtijututkin ovat jääneet vähiin. Tiesin näyttelystä kuitenkin etukäteen hieman, ja avajaisiinkin oli tarkoitus mennä. En tuolloin päässyt paikalle, näyttely tuli nyt kuitenkin katsottua. En muista, milloin olisin viimeksi käynyt näin sekavasti kuratoidussa, oudosti ripustetussa ja yleisilmeeltään lähinnä hämmentävässä näyttelyssä.…
-
Valokuvaa: Pekka Luukkola ja Fotofinlandia
Pekka Luukkola jatkaa Galleria Heinon uudessa näyttelyssään Sense of time maiseman kuvaamista. Kuvat on otettu pitkillä valotusajoilla palkkikameralla, jolloin kuvaan on pystynyt ikään kuin maalaamaan tulella tai valolla. Liekin liikuttaja ei kuvassa enää näy, vain keltainen polte. Usein järvi- tai merimaisemaa tallentavien kuvien tunnelma on epätodellinen: ne tuovat mukaan kolmannen ulottuvuuden, ajan. Järvellä on liikuttu veneellä mutta se ei enää kuvassa ole havaittavissa. Luukkolan perinteinen tekniikka kuitenkin tallentaa vain kuvissa todella tapahtuneen, eli niitä ei ole kikkailtu digitaalisesti. Uudessa sarjassa lentäminen liikkeenä on tärkeää; liike yhtenä jännitteenä on ollut hänen kuvissaan mukana aiemminkin. Näitä kuvia varten Luukkola rakensi laitteen, joka jäljittelee siipien liikettä. Valo- tai liekkikuvat herkistävät tarkastelemaan maisemaa uudella…
-
Pekka Jylhä: We have inherited hope – the Gift of Forgetting
Pekka Jylhä on ollut viime päivinä vilkkaan keskustelun kohteena uuden näyttelynsä tiimoilta. Kunnes meri hänet vapauttaa teos on ollut sen syynä. Se on 3D-tuloste Aylan Kurdia, 3-vuotiasta hukkunutta syyrilaispoikaa esittävästä valokuvasta, jonka otti turkkilainen valokuvaaja Nilüfer Demir. Helsinki Contemporaryn näyttelyssä tuo kuvan jäjennös, siis omanlaisensa approriaatio eli lainattuja elementtejä hyödyntävä uusi teos, on lasilaatikossa osuakseen silmiin heti galleriaan astuessa. Kun kuva syyskuussa levisi internetissä, monet isot tiedotusvälineet joutuivat pohtimaan kuvan julkaisemisen eettisyyttä. Vaikka se oli pakolaiskriisin kurjuutta heijastava tragedia, on ihmisarvoa ja omaisten surua loukkaavaa julkaista tuollaisia kuvia. Esimerkiksi Briteissä aiheesta nousi kiivas keskustelu ja useimmat isot sanomalehdet ja BBC jättivät kuvan julkaisematta. Muutama iso lehti kyllä julkaisi kuvan. Briteissä…
-
Ernesto Neto ja sademetsän henki Kiasmassa
Ernesto Neto on monella tavalla tyypillinen globaalisti tunnettu nykytaiteen edustaja, toisaalta kuitenkin myös omintakeinen. Nykytaiteen museo- ja galleriamaailmallehan on tyypillistä luoda eräänlaisia supertähtiä tai ainakin laajasti tunnettuja hahmoja, jotka vetävät yleisöä katsomaan teoksia. Siinä ei ole sinänsä mitään moitittavaa, vaikka tavallaan näiden isojen nimien oksistot varjostavat taiteen jopa kiinnostavampaa aluskasvillisuutta. Lista Neton töitä hankkineista museoista on vaikuttava: Museum of Modern Art (New York), Tate Gallery (Lontoo) , Solomon R. Guggenheim Museum (New York), Carnegie Museum of Art (Pittsburgh), Museum Boijmans van Beuningen (Rotterdam), Centre Pompidou (Pariisi), Hara Museum (Tokio), Contemporary Art Center of Inhotim (Brazil), Hirshhorn Museum and Sculpture Garden (Washington, D.C.), Milwaukee Art Museum, Museum of Contemporary Art (Los…
Saatat myös pitää
Alice Neel Ateneumissa
EMMAssa nykyaikaa etsimässä
Ars17 – pää täyteen digi(h)älyä
-
Poliittista valokuvaa ja galleriavisiittejä
Ateneumissa on auki Japanomania-näyttely, ja Japanivaikutelmia löytyy myös Forsblomilta: Jaboc Hashimoto. Tämä yhdysvaltalainen taiteilija on syntyisin (s.1973) Coloradosta ja asuu nykyään Brooklynissa, New Yorkissa. Hänellä on kuitenkin japanilaiset sukujuuret (tosin myös irlantilaiset), joten perinteisen japanilaisen leijanrakennustekniikan käyttäminen taiteessa on ollut hänelle luonteva valinta. Langoilla kiinnitetyt pienet riisipaperimaalaukset muodostavat kokonaisuuden, joka on tavallaan veistoksen ja maalauksen välimaastossa. Työt ovat jännittäviä ja tekniikka meikäläisittäin erikoinen, vaikka se ei ymmärtääkseni olekaan aivan ainutlaatuinen sovellus perinteestä. Hashimoto on tehnyt maailmalla myös valtavan kokoisia installaatioita samalla tekniikalla. Ehkä muillakin on muistissa hänen Armada -teoksensa Forsblomilla vuonna 2013, joka täytti ison salin keinahtelevilla pienillä veneillä. Tuo teos jäi ainakin itselleni mieleen. Forsblomilla on samaan aikaan myös…
Katsauksia kulttuuriin
