-
Poimintoja näyttelykierrokselta
Galerie Forsblomin studiossa on tällä kertaa Jussi Goman (s. 1980), jonka töitä löytyy Fräntin kokoelmasta ja epäilemättä myös Heinoilta, ja sen lisäksi esimerkiksi Kiasman ja Hamin sekä lukuisten kotimaisten museoiden kokoelmasta. Jussilla on ollut pitkään yksityisnäyttely vuosittain jossakin isossa galleriassa ja on osallistunut lisäksi vuosittain useisiin ryhmänäyttelyihin. Hän on tuottelias, mikä akryylia käyttävällä maalarilla on luontevaakin. Tällä kertaa esillä on pieniä töitä, kun esimerkiksi edellisessä Forum Boxin näyttelyssä työt olivat kookkaita. Ote on molemmissa kuitenkin samanlainen. Työt ovat liukuneet esittävästä, asetelmien kieltä käyttävästä kohti abstraktimpaa ilmaisua. Maalauksissa on myös maalikokkareita, jotka tuovat niihin lisää kolmiulotteisuutta, esinemäisyyttä. Akryyli välineenä ja etenkin lakkapinnan käyttö tuo maalauksiin synteettisen olemuksen, jota voimakas perusvärien hallitsema…
-
Keräilijöiden kokoelmat esillä: Seppo Fräntin Haava ja Rakkaudella Heino
Kuvataiteen ystävälle on jälleen tarjolla runsaasti herkkuja, kun kokoelmien lisäksi on gallerioissa useita mielenkiintoisia näyttelyitä. Kun keräilijöistä puhutaan, niin laitetaanpa muutama sana keräilyn psykologiasta. Aihetta on tutkittu kohtuullisen paljon ja varsinkin sitä ulottuvuutta, kun keräilystä tulee pakkomielteistä. Itse asiassa keräily jossain muodossa on varsin yleistä, sillä vähintään neljännes ja joidenkin arvioiden mukaan jopa kolmannes meistä keräilee jotakin. Taiteen kerääminen on oma erityinen lajinsa, mutta siihen pätevät samat mekanismit. Keräilyä on selitetty ihmisen lajihistoriasta kumpuavalla piirteellä varmistaa selviytyminen erilaisia resursseja keräilemällä. Tyypillisesti keräilyn luomaan mielihyvään liittyy onnistuminen tietyn esineen saalistamisessa; itse jahti on tärkeää ja sille asetetun tavoitteen saavuttaminen erityisesti. Juuri tämä osa keräilystä luo riippuvuutta, addiktiivisuutta. Toiseksi keräilyyn liittyy kokoelman…
-
Sinkka, Taidehalli, Amos Anderson ja poimintoja
Sinkka eli Keravan taidemuseo kuuluu pienten kaupunkien taidemuseoiden sarjaan, joiden haasteita ovat kaupungin byrokratiassa luoviminen, niukat resurssit ja viestinnällinen näkyvyys. Keravalla museon tilat ovat nykyisin asialliset, vaikka arkinen rakennus ei heti sellaista vaikutelmaa luokaan. Sirkka-Liisa Lonka (s. 1943) on kokenut ja tuottelias taiteilija, joka on työskennellyt monien erilaisten tekniikoiden parissa (öljymaalaus, grafiikka, piirustus, pastelli, munatempera, paperimassa). Edellinen yksityisnäyttely Amassa 2013 oli hieno ja nyt pääsee tutustumaan hänen töihinsä pidemmältä ajalta. Lonka piti ensinäyttelynsä vuonna 1970. Varsinaisesta retrospektiivistä ei kuitenkaan Sinkassa ole kysymys. Teoksia on kolmesta aiheesta: viidakko, meri ja abstraktit pastellit. Lonka on viettänyt paljon aikaa ulkomailla, Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Vapaaehtoistyön parissa hän on vetänyt taidetyöpajoja. Viidakkoaiheiset kuvat…
-
Ateneum: Suomen taiteen tarina
Ateneumin Suomen taiteen tarina -näyttelykokonaisuus jatkaa museon upeaa ja vireää näyttelysarjaa. Museonjohtaja Susanna Pettersson aloitti tehtävässään syksyllä 2014 ja tuntee talon läpikotaisin työskenneltyään siellä aiemmin lähes 20 vuotta. Hänen myötään talossa näyttää olevan kunnianhimoinen ja positiivinen meininki. Näyttelyiden rakentaminen on tietysti suurimmassa määrin ryhmätyötä, mutta johtajan linjaukset ja motivoivuus ovat tärkeitä. Museon asiantuntijat ovat varmasti sisällöllisesti taiteesta innostuneita, mutta se ei aina riitä kävijäkokemuksen kehittämiseen. Museo on saanut paljon palautetta siitä, että klassikot eivät ole välttämättä lainkaan esillä. Kolmoskerros oli ennen remonttia muutenkin ehkä hiukan liian kauan pysynyt samanlaisena ollakseen kiinnostava esillepanoltaan. Sinänsä on erikoista, että ei siellä tosiaan ruuhkaksi saakka aiemmin ihmisiä tungeksinut – nyt samat teokset taas saavat…
-
Väisänen, Simonsson ja Mielonen Forsblomilla
Galerie Forsblom on Suomen ylivoimaisesti menestynein galleria, jos liikevaihtoa pidetään mittarina (noin 4,5 milj. euroa, henkilöstöä noin 10). Galerie Anhava yltää 400-500 tuhannen lukemiin. Helsinki Contemporary pyörittää 200-300 tuhannen euron liikevaihtoa; sen kanssa lähes samaan suuruusluokkaan pääsee (mutta hiukan siitä jäljessä) Galleria Heino. Galleria Ama pääsee sataan tuhanteen euroon. Kun katsoo viimeisten viiden vuoden tuloksia, niin ne ovat olleet kaikissa pääsääntöisesti tappiolla. 2013 oli paras vuosi eli päästiin pääsääntöisesti plussalle, mutta Heinon kohdalla se taas oli kehno tilikausi. Alalla ei siis ole helppo menestyä ja arvostan kovasti niin näitä galleristeja kuin muiden pienempien gallerioiden pitäjiä. Forsblomilla on tällä(kin) kertaa kiinnostavaa nähtävää. Galleriaa voisi hyvin verrata kustannustaloon, ja tietysti tässä tapauksessa…
Katsauksia kulttuuriin
