• Omat filmit

    Helsinki & Sähköinen 70-luku

    Tuttua juttua seuranneille: arkistomateriaalia ravisteltu, nopeiden leikkausten rytmillä katsauksessa tällä kertaa 70-luvun tunnelmia. Hiukan siinä käydään Helsinki-teemasta poiketen myös Espoossa, kuten Maxissa. Juhlaa, arkea, duunia, rakentamista ja purkamista. Innoituksena näissä on ollut perustamani Facebook-ryhmä Kadonnutta Helsinkiä etsimässä. Siinä on 22 000 jäsentä ja kasvu nopeaa. Jostain syystä nämä filmit eivät kuitenkaan saavuta katsojia. Yksi taustatekijä on algoritmi: se ei suosi linkkejä pois Facebookista. Siellä julkaisuun liittyy kuitenkin haittoja, kuten surkea resoluutio. Lisäksi ihmiset itse pelkäävät klikata linkkejä peläten heinäsirkkaparvien, pankkitunnusvarkaiden ja virusten vyöryä. Ja siis täysin turhaan. Vimeon hyvä puoli on myös keskittyminen aiheeseen ilman mainoksia. Jotkut ryhmän jäsenet luottavat algoritmin nostavan heille uutisvirtaan oleellisimman. Tavallaan se tekeekin niin: sieltä…

  • Omat filmit

    Taidehalli

    Taidehalli aloitti toimintansa 1928, eli tänä vuonna tulee täyteen 95 vuotta. Kokosin uutiskatsauksista pari videota muistelun merkeissä. Rakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Hilding Ekelund (1893–1984) ja Jarl Eklund (1876–1962) 1927 kutsukilpailun pohjalta. Rakennuttajana toimi 1927 perustettu Helsingin Taidehallin Säätiö. Sen toimintaperiaatteisiin kirjattiin, että Taidehallissa tuodaan esille koti- ja ulkomaista kuvataidetta, taideteollisuutta ja arkkitehtuuria. Rakennushanketta tukivat vuorineuvos Gösta Serlachius, päätoimittaja ja kiinteistösijoittaja Amos Anderson ja teollisuusneuvos Salomo Wuorio. Diplomi-insinööri Jalo Sihtola liittyi myöhemmin toiminnan tukijoiden joukkoon. Talon historian ensimmäinen näyttely avattiin 3.3.1928. Taidehallin intendenttinä ja ensimmäisenä johtajana toimi taidekriitikko, tutkija ja taiteen asiantuntija Bertel Hintze, joka luotsasi uutta taidelaitosta jopa 40 vuoden ajan, ja sen jälkeen johtajina ovat toimineet Seppo Niinivaara 1968–1994, Timo Valjakka 1994–2001, Maija Tanninen-Mattila 2001-2006, Maija…

  • Uutiset

    Kuinka monta tähteä? Kritiikki kritiikin kritiikistä

    Yle esitti juuri Femkanten Medialta ostamansa tunnin mittaisen ohjelman, jonka aiheena on taidekritiikki. Sen toimittajina ovat työskennelleet Anna Cadia ja Laura Friman, joka myös juontaa. Ohjaaja on Lauri Tamminen. Kriitikkona aihe on tietenkin enemmän kuin vain kiinnostava. Pohdin arvioidessani ohjelmaa tässä samalla kritiikin kirjoittamisen tilaa ja haasteita. Kun suunnitellaan dokumenttia tai reportaasia jostain aiheesta, valitaan joku katsojan mielenkiintoa kannatteleva jännite. Sen varaan voi rakentaa eräänlaisen draaman kaaren tai vuoropuhelun, vastakkainasettelun kenties. Tässä sellaiseksi on otettu kysymys, pitääkö kriitikon olla ilkeä. Ja sen pohjustukseksi on otettu kaksi jo edesmennyttä Hesarin kriitikkoa, Jukka Kajava ja Seppo Heikinheimo. Toimittaja Friman kertoo lukeneensa ”kritiikkejä niin kauan kuin muistaa”, mutta arvelee mahtaako juuri muut sitä…

  • Uutiset

    Feature – Kirjoittamisen mestarikurssi

    Tämän tekstini kirjoittaminen pohjautuu joukkoon perin ristiriitaisia tunteita. Aluksi olin vain utelias: kyseessä on itselleni läheinen aihe, josta opin mielelläni lisää. Pian seurasi hämmennys. Eikö aiheesta irtoa tosiaan parempaa, täsmällisempää ja innoittavampaa tekstiä! Ja tästä seurasi sitten myös kiukkua. Onneksi oli sentään ilonaiheitakin. Tunnustetaan heti yksi synti lisää. Näppiksen ääreen ajoi kilpailunhalu, näyttämisen vimma eli hinku osoittaa olevani ehkä jopa paremmin perillä aiheesta kuin ainakin muutamat tekijöistä . Feature – kirjoittamisen mestarikurssin ovat toimittaneet kolme kokenutta toimittajaa, ja kirja sisältää 16 esseetä tai lyhyempää tekstiä featuren kirjoittamisesta. Kuulostaa siis juuri opukselta, joka kiinnostaa muitakin toimittajia kokeneesta keltanokkaan. Maallikko sen sijaan kysyy heti, minkä ihmeen featuren kirjoittamisesta on kyse. Eikä kysymys…