-
Taidehalli
Taidehalli aloitti toimintansa 1928, eli tänä vuonna tulee täyteen 95 vuotta. Kokosin uutiskatsauksista pari videota muistelun merkeissä. Rakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Hilding Ekelund (1893–1984) ja Jarl Eklund (1876–1962) 1927 kutsukilpailun pohjalta. Rakennuttajana toimi 1927 perustettu Helsingin Taidehallin Säätiö. Sen toimintaperiaatteisiin kirjattiin, että Taidehallissa tuodaan esille koti- ja ulkomaista kuvataidetta, taideteollisuutta ja arkkitehtuuria. Rakennushanketta tukivat vuorineuvos Gösta Serlachius, päätoimittaja ja kiinteistösijoittaja Amos Anderson ja teollisuusneuvos Salomo Wuorio. Diplomi-insinööri Jalo Sihtola liittyi myöhemmin toiminnan tukijoiden joukkoon. Talon historian ensimmäinen näyttely avattiin 3.3.1928. Taidehallin intendenttinä ja ensimmäisenä johtajana toimi taidekriitikko, tutkija ja taiteen asiantuntija Bertel Hintze, joka luotsasi uutta taidelaitosta jopa 40 vuoden ajan, ja sen jälkeen johtajina ovat toimineet Seppo Niinivaara 1968–1994, Timo Valjakka 1994–2001, Maija Tanninen-Mattila 2001-2006, Maija…
-
Kävelyitä Töölössä
Artikkelini kotikulmien historiasta oli yllättävän suosittu: se on luettu tähän mennessä yli 11 000 kertaa! Kun aiheelle on ollut kysyntää, olen laittanut joitakin kuvia ja tekstejä suosittuun Helsinki vanhoissa kuvissa Facebook-ryhmään. Poimin nyt nuo tekstit ja kuvat tännekin yhdeksi kokonaisuudeksi. En ole ottanut kommentteja mukaan ja vain joitakin detaljeja täydentänyt tänne. Siitä vaan kävelylle Töölön maisemiin! Hattutehtaan talo Museokadun ainoa talo, joka ei edusta alkuperäistä rakennuskantaa löytyy numerosta 26. Talo valmistui 1980. Siitä purettu 1914 valmistunut jugendtalo oli alunperin Helsingin Uuden Hattutehtaan rakennus. Arkkitehti oli Onni Tarjanne (Kansallisteatteri ja myös Museokatu 11 hänen piirtämiään). Tässä kuvassa ensilumi Töölössä vuonna 1973. Kuva: Pertti Oskala. Spora Museokadulla Skuru numero 5 kolisteli…
-
Manifesto
Taidehallin yhteistyö Juhlaviikkojen jatkuu jälleen kiinnostavissa merkeissä. Julian Rosefeldtin (s. 1965) Manifesto on kerännyt haltioituneita arvioita ympäri maailmaa. Se on tosiaan kiertänyt useassa paikassa; moni suomalainen on nähnyt sen jo aiemmin Berliinissä ja se on nyt samaan aikaan esillä myös Buenos Airesissa. On jopa hiukan sääli, että niin suuren osan ylistyksestä on kaapannut lukuisissa hahmoissa esiintyvä australiaissyntyinen Cate Blanchett. Hän on toki suuri elokuvatähti, jonka meriitteihin kuuluu merkittäviä Hollywood-tuotantoja, mutta listalta löytyy myös kunnianhimoisia pienemmän budjetin töitä. Rosefeldt luonnehti näitä Blanchettin 12 roolia Manifestossa tarkoituksellisen karikatyyrimaisiksi. Ja tosiaan hahmot syntyvät tietoisen liioittelun kautta – silti Blanchett pystyy sisällyttämään niihin myös hyvin hienovireisiä nyansseja. Olen itse käynyt katsomassa Manifestoa nyt kolmasti ja näyttelijäntyöstäkin löytyy jatkuvasti…
Saatat myös pitää
Lionel Smit Didrichsenillä
Vuoden ensimmäinen galleriakatsaus
Yayoi Kusama HAMissa
-
Grönlund-Nisunen Taidehallissa, HAMissa Tyko Sallinen
Taidehallissa Grönlund-Nisusen eli Tommi Grönlundin (s.1967) ja Petteri Nisusen (s.1962) retrospektiivi on yksi vuoden merkittävistä näyttelyistä. Se on tärkeä tapahtuma myös siksi, että duon teoksia ei ole täällä – eikä maailmallakaan – nähty kootusti yhdessä. Toki Anhavalla on gallerianäyttelyissä nähty useamman työn kokonaisuuksia, mutta nyt on tarjolla ajallisesti kattava näkymä. Heidän uransa alkoi jo 90-luvun puolivälissä, kotimaisia tunnustuksia sateli vuosituhannen vaihteen tienoilla ja esimerkiksi 2001 Venetsian biennaalin näkyvyys. Senkin jälkeen he ovat olleet paljon esillä maailmalla ja saivat urastaan myös Leonardo da Vinci World Award of Arts -palkinnon 2013. Mielenkiintoisia töitä syntyy yhä, mutta nykytaiteen aina uusia ilmiöitä janoavassa maailmassa heidän ikään kuin uutuusarvonsa on jo karissut. Etabloituneina tekijöinä heitä arvostetaan, silti kiinnostus on jo…
-
Niki de Saint Phalle Taidehallissa
Taidehalli on viimeinen etappi Niki de Saint Phallen (1930 – 2002) tuotantoa ja elämää esittelevälle näyttelylle. Tänne se saapui Kööpenhaminan Arkenista. Taiteilija on tietysti varsin tunnettu ja osa maineesta perustuu myös ulkotaiteellisille piirteille. Niki de Saint Phallen elämäntarina on kuin mahtipontisen melodraaman kuvastoa. Toiseksi hänet on nostettu esille naisena ja feministinä. Palataan tähän jälkimmäiseen hieman myöhemmin, mutta käydään ensin läpi elämän merkittäviä piirteitä. Niki de Saint Phallen isä kuului yhteen Ranskan tärkeimmistä aristokraattisuvuista. Menneisyys ei paljon auttanut 30-luvun lamassa, kun varallisuus oli huvennut. Isä lähti muun perheen kanssa New Yorkiin luomaan uutta uraa pankkiirina, vain vuoden ikäinen Niki jätettiin isovanhempien huomaan. Lapsipsykologia kertoo paljon tuon vaiheen hylkäämiskokemusten merkityksestä psyyken kehitykselle…
Katsauksia kulttuuriin
