-
Kysymyksiä julistekilpailun tuomaroinnista
Osallistuin kesäkuussa Lapinlähden Lähteen lanseeraamaan julistekilpailuun, jossa puolustetaan sairaala-alueen säilyttämistä nykyisellään. Eli halutaan pitää kiinteistösijoittajien suunnitelmat sieltä pois. Kannatan asiaa, olen pitänyt sitä erittäin tärkeänä, ja koska myös graafisella suunnittelulla leikittely kuuluu harrastuksiin, tuli lähetettyä kisaan useita ehdotuksia. Tavoite oli saada joku oma juliste 24 parhaan joukkoon. Lähettelin aluksi ideoita, joita en työstänyt lopulta kovin pitkälle. Ne eivät toteutusvaiheessa enää tuntuneet aivan parhailta, mutta kun olin tehnyt, niin laitoin eteenpäin. Näihin tuli myöhemmin kuittaus, että eivät pärjänneet. Sen sijaan ne ehdotukseni, joita itse pidin parhaimpinani, eivät koskaan saaneet vastausta. Koska tuohon vastaamattomuuteen liittyy juuri ajallinen piirre (ensimmäisiin meileihin tuli kuittaus, myöhempiin ei), minua on jäänyt kalvamaan ikävä tunne: mahtoivatko työni…
-
Helsinki & Sähköinen 70-luku
Tuttua juttua seuranneille: arkistomateriaalia ravisteltu, nopeiden leikkausten rytmillä katsauksessa tällä kertaa 70-luvun tunnelmia. Hiukan siinä käydään Helsinki-teemasta poiketen myös Espoossa, kuten Maxissa. Juhlaa, arkea, duunia, rakentamista ja purkamista. Innoituksena näissä on ollut perustamani Facebook-ryhmä Kadonnutta Helsinkiä etsimässä. Siinä on 22 000 jäsentä ja kasvu nopeaa. Jostain syystä nämä filmit eivät kuitenkaan saavuta katsojia. Yksi taustatekijä on algoritmi: se ei suosi linkkejä pois Facebookista. Siellä julkaisuun liittyy kuitenkin haittoja, kuten surkea resoluutio. Lisäksi ihmiset itse pelkäävät klikata linkkejä peläten heinäsirkkaparvien, pankkitunnusvarkaiden ja virusten vyöryä. Ja siis täysin turhaan. Vimeon hyvä puoli on myös keskittyminen aiheeseen ilman mainoksia. Jotkut ryhmän jäsenet luottavat algoritmin nostavan heille uutisvirtaan oleellisimman. Tavallaan se tekeekin niin: sieltä…
-
Taidehalli
Taidehalli aloitti toimintansa 1928, eli tänä vuonna tulee täyteen 95 vuotta. Kokosin uutiskatsauksista pari videota muistelun merkeissä. Rakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Hilding Ekelund (1893–1984) ja Jarl Eklund (1876–1962) 1927 kutsukilpailun pohjalta. Rakennuttajana toimi 1927 perustettu Helsingin Taidehallin Säätiö. Sen toimintaperiaatteisiin kirjattiin, että Taidehallissa tuodaan esille koti- ja ulkomaista kuvataidetta, taideteollisuutta ja arkkitehtuuria. Rakennushanketta tukivat vuorineuvos Gösta Serlachius, päätoimittaja ja kiinteistösijoittaja Amos Anderson ja teollisuusneuvos Salomo Wuorio. Diplomi-insinööri Jalo Sihtola liittyi myöhemmin toiminnan tukijoiden joukkoon. Talon historian ensimmäinen näyttely avattiin 3.3.1928. Taidehallin intendenttinä ja ensimmäisenä johtajana toimi taidekriitikko, tutkija ja taiteen asiantuntija Bertel Hintze, joka luotsasi uutta taidelaitosta jopa 40 vuoden ajan, ja sen jälkeen johtajina ovat toimineet Seppo Niinivaara 1968–1994, Timo Valjakka 1994–2001, Maija Tanninen-Mattila 2001-2006, Maija…
-
Suven suloinen suudelma
Arkistomateriaalista koostettu elokuva Helsingin kesästä. 12.20 pituus.
-
Kuinka monta tähteä? Kritiikki kritiikin kritiikistä
Yle esitti juuri Femkanten Medialta ostamansa tunnin mittaisen ohjelman, jonka aiheena on taidekritiikki. Sen toimittajina ovat työskennelleet Anna Cadia ja Laura Friman, joka myös juontaa. Ohjaaja on Lauri Tamminen. Kriitikkona aihe on tietenkin enemmän kuin vain kiinnostava. Pohdin arvioidessani ohjelmaa tässä samalla kritiikin kirjoittamisen tilaa ja haasteita. Kun suunnitellaan dokumenttia tai reportaasia jostain aiheesta, valitaan joku katsojan mielenkiintoa kannatteleva jännite. Sen varaan voi rakentaa eräänlaisen draaman kaaren tai vuoropuhelun, vastakkainasettelun kenties. Tässä sellaiseksi on otettu kysymys, pitääkö kriitikon olla ilkeä. Ja sen pohjustukseksi on otettu kaksi jo edesmennyttä Hesarin kriitikkoa, Jukka Kajava ja Seppo Heikinheimo. Toimittaja Friman kertoo lukeneensa ”kritiikkejä niin kauan kuin muistaa”, mutta arvelee mahtaako juuri muut sitä…
Katsauksia kulttuuriin
