-
Jussi Heikkilä Taidehallissa, Mika Taanila Hämeenlinnassa
Jussi Heikkilän retrospektiivi Taidehallissa on runsas kokonaisuus, jonka jänne ulottuu useille vuosikymmenille. Käsitetaiteen (on muuten wikipedian suomenkieliseksi sivuksi melkoisen torso, englantia taitavalle on tarjolla parempi tästä) suomalaisena pioneerina Heikkilä (s. 1952) on ollut murtamassa perinteisen taidekäsityksen rajoja. Itse luen hänet käsitetaiteen toiseen sukupolveen; ensimmäinen sukupolvi oli 60- ja 70-luvuilla uudenlaista taidetta tehneet. Heikkilä on ollut näkyvästi esillä 80-luvulta lähtien. Lintuharrastajana ja luonnosta innoitusta ammentavana hän on tuonut esiin paljon ekologisuuteen liittyviä teemoja, jotka ovat olleet myös vahvasti aikalaisaiheita. Hänellä oli viisitoista vuotta sitten edellinen retrospektiivi Taidehallissa, mutta tuosta näyttelystä ei ole enää monella muistikuvia. Heikkilä on ollut taiteilijaeläkkeellä vuodesta 2014 mutta uusia töitä syntyy yhä. Hänen teoksensa ovat rakentuneet monilla…
-
Anselm Kiefer Serlachiuksen Göstassa
Anselm Kieferin näyttely avautui jo syksyllä ja siitä lähtien käynti Mäntässä on ollut suunnitelmissa. Sopivaa hetkeä sinne ajamiseen ei ole löytynyt, joten nyt reilu viikko ennen näyttelyn päättymistä se oli pakko järjestää. Ja kannatti todella ajaa halki keväisen Hämeen! Kiefer (s.1945) on usein luettu abstraktin ekspressionismin, neo-ekspressionismin, edustajaksi, jonka töissä on paljon käsitetaiteen aineksia. Määritelmät kuitenkin kaventavat hänen teostensa moninaisuutta. Toki hän jo opiskeluaikana Joseph Beuysin johdolla imi käsitetaiteen ilmaisua. Georg Baselitz on ollut samoin tärkeä vaikuttaja. Sodan jälkeisessä Saksassa kasvaneelle Kieferille (tarkoittaa muuten mäntyä) tärkeäksi aiheeksi nousi suhde natsiajan historiaan, ja laajemminkin germaanisen historian kaareen perehtyminen avasi siihen uusia näkökulmia. Hän nousi julkisuuteen 70-luvulla teoksellaan, jossa kuvasi itseään eri…
-
Elina Brotherus, Janne Räisänen ja muuta ajankohtaista
Suhteeni Elina Brotheruksen töihin on ollut pitkään varsin kaksijakoinen. Hänen välineen hallintansa on suvereenia ja pidän hänen vanhan koulukunnan otteestaan. Tekninen taituruus on valokuvassa keino tehdä haluamaansa jälkeä, eikä se silti taitavalla kuvaajalla hallitse tekemistä. Tässä Brotherus onnistuu. Myös hänen tuotannossaan toistunut liikkuminen maalaustaiteen kuvakielen ja valokuvan rajamaastossa on kiinnostanut, joskin kuvat ovat toisinaan yllätyksettömiä. Brotherus on samoin paneutunut kuvan tekijän ja mallin suhteeseen, vaikka onkin itse isossa osassa tuotantoaan kuviensa malli. Näin on myös Heinolla esillä olevassa uudessa näyttelyssä Les Femmes de la Maison Carré. Se on kuvattu toukokuussa 2015 Alvar Aallon piirtämässä talossa Ranskassa. Ateneumin taidemuseon johtaja Susanna Pettersson, joka toimi aiemmin sekä Alvar Aalto -säätiön että Alvar…
Katsauksia kulttuuriin
