-
EMMA: Beuys & Eliasson
EMMA eli Espoon modernin taiteen museo on onnistunut suhteellisen pienillä resursseilla tasapainottelemaan yllättävien, taiteellisesti kiinnostavien ja tunnetumpien, takuuvarmojen nimien välillä. Museotila antaa mahdollisuuksia moneen. Tapiolassa ei olla keskustan kävelyetäisyyksillä toisistaan olevien museoiden kainalossa, mutta visiitti on yleensä vaivan arvoinen. Nyt esillä on kaksi taidemaailman isoa nimeä. Toinen näyttely on rakennettu poikkeuksellisen lyhyessä ajassa, vain vuodessa. Toisen taiteilijan näyttelyä on puuhattu ja aikataulutettu neljä vuotta. Ensin mainittu on Joseph Beuys (1921-1986) ja jälkimmäinen Olafur Eliasson (s.1967). Beuysin näyttely koostuu vuonna 1981 hänen Museum Sztukille lahjoittamastaan Polentransport aineistosta. Lódźissa, Puolassa sijaitseva museo on Euroopan vanhin modernin taiteen museo, joka jäi rautaesiripun takana kuitenkin syrjään läntisen maailman taidevirtauksista. Beuys tunsi pitkältä ajalta sen johtajan ja Solidaarisuus-liikkeen…
-
Grönlund-Nisunen Taidehallissa, HAMissa Tyko Sallinen
Taidehallissa Grönlund-Nisusen eli Tommi Grönlundin (s.1967) ja Petteri Nisusen (s.1962) retrospektiivi on yksi vuoden merkittävistä näyttelyistä. Se on tärkeä tapahtuma myös siksi, että duon teoksia ei ole täällä – eikä maailmallakaan – nähty kootusti yhdessä. Toki Anhavalla on gallerianäyttelyissä nähty useamman työn kokonaisuuksia, mutta nyt on tarjolla ajallisesti kattava näkymä. Heidän uransa alkoi jo 90-luvun puolivälissä, kotimaisia tunnustuksia sateli vuosituhannen vaihteen tienoilla ja esimerkiksi 2001 Venetsian biennaalin näkyvyys. Senkin jälkeen he ovat olleet paljon esillä maailmalla ja saivat urastaan myös Leonardo da Vinci World Award of Arts -palkinnon 2013. Mielenkiintoisia töitä syntyy yhä, mutta nykytaiteen aina uusia ilmiöitä janoavassa maailmassa heidän ikään kuin uutuusarvonsa on jo karissut. Etabloituneina tekijöinä heitä arvostetaan, silti kiinnostus on jo…
-
Vuoden ensimmäinen galleriakatsaus
Taidehiippari on jälleen palannut harhailemaan kuvataiteen poluille pienen joulutauon ja muiden kiireiden jälkeen. Gallerioiden vuosi käynnistyi hiukan eritahtisesti, mutta nyt ovat kaikki ehtineet jo avata näyttelynsä. Aloitetaan pieni katsaus vaikka Forum boxista Camilla Vuorenmaan Areena-näyttelyllä. Tällä kertaa aiheena on sirkus; Camillalla on tapana hakea aiheita tällaisella ”etnografisella” menetelmällä jotain yhteisöä seuraamalla. Sirkus on aiheena vaikea, koska sitä on käytetty paljon ja siihen liittyy huimasti kaikenlaisia stereotypioita. Täytyy tässä sivumennen mainita, että vuosia sitten eräs hyvä ystäväni sai kesäduunin sirkuksen teltanpystyttäjänä. Tuoreelle ylioppilaalle siinteli mielessä proosallinen seikkailu pitkin kesäistä Suomea. Arki oli kuitenkin toista. Vaihtuvilla paikkakunnilla edessä oli aina sama pystytys- ja purkamishomma, siinä välillä rankkaa fyysistä työtä eläinten hoitamisessa ja vaikka…
-
Gallerianamuja
Marraskuun harmaudessakin on esillä ollut paljon kiinnostavaa taidetta. Olen kiertänyt näyttelyissä muiden kiireiden keskellä, aikaa blogiin kirjoittamiseen ei vain ole ollut löytyä. Täytyy nyt kuitenkin laittaa lyhyet kommentit muutamista namupaloista. Tätä kirjoittaessani valtuusto käsittelee Guggenheimia, mutta päätöksiä ei ole vielä tiedossa. Tietooni tuli myös uusi näyttelytila: Kohta. Se on EMO Säätiön hanke, jossa Teurastamolle tulee korkeatasoinen näyttelytila vuonna 2017. Sitä ohjaa neuvottelukunta, johon kuuluvat: Kuvanveistäjä Martti Aiha, Fiskars Senior Curator Anders Kreuger, M HKA, Museum van Hedendaagse Kunst, (Ny-kytaiteen museo), Antwerpen PhD in Screen Studies, Senior Lecturer in Digital Media at University of Kent, Richard Misek, Lontoo Kuvataiteilija Thomas Nyqvist, Helsinki Kuvataiteilija Nina Roos, Helsinki Kuvataiteilija Hans Rosenström, Lontoo Kuvataiteilija Magdalena…
-
Mietteitä Guggenheim Helsingistä
En ole halunnut täällä blogissa käsitellä kulttuuripolitiikan kysymyksiä, vaan keskittyä sisältöihin. Guggenheim Helsinki on kuitenkin pohdituttanut sen verran, että jäsentelen hieman omia näkemyksiäni. Kun ajatus Guggenheimista Helsinkiin esitettiin ensi kerran, suhtauduin siihen periaatteessa myönteisesti. Uskon vahvasti, että tarjonta lisää kysyntää. Kaikki alan toimijat hyötyvät kuvataiteen näkyvyydestä. Guggenheim-kävijä vierailisi myös muissa museoissa ja gallerioissa. Ja kaiken lisäksi minusta oli ja on hienoa usko kuvataiteen vetovoimaan! Tämä oli siis ensimmäinen ajatus. Alkuperäinen toteutusehdotus rahoitusmalleineen oli kuitenkin niin härski, että sen esittäjät olisi pitänyt – vanhan kansan sanontaa lainatakseni – nakata niska-perseotteella kaupungintalosta Espan jalkakäytävälle. Se osoitti myös hankkeen puuhaajilta paitsi ylimielisyyttä niin huonoa bisnesvainua. Jos silloin olisi tuotu nyt julkisuudessa ollut esitys,…
Katsauksia kulttuuriin
