Museot
-
Mark Wallinger Mäntässä
Minulla oli ilo käydä tapaamassa Mark Wallingeria kesken hänen näyttelynsä ripustuksen Serlachius-museon Göstassa. Hän on yksi tunnetuimmista brittiläisistä nykytaiteilijoista, joka nousi laajaan julkisuuteen 90-luvulla Saatchin kokoelmien vetämänä. Tästä Young British Artist -ryhmästä tunnetuimpia taiteilijoita ovat tietysti Damien Hirst ja Tracey Emin. Ryhmän tärkein yhdistävä tekijä oli opiskelu Goldsmithin taidekoulussa (ei tosin kaikilla), samoin Saatchin merkitys korostui. Useimmat nousivat jo 80-luvulla esille, mutta todellinen läpimurto tapahtui siis vasta seuraavalla vuosikymmenellä. Wallinger aloitti vahvasti yhteiskuntakriittisillä teoksilla, kuten maalaamalla todellisen kokoisia muotokuvia asunnottomista. Sama luonnollisen koon toistaminen näkyi hevosmaalauksissa; lapsuuden laukkakilpailujen ajoilta innoittanut aihe leikkaa brittiyhteiskuntaa monella tavalla. Oltuaan jo kerran Turner-palkinnon ehdokkaana 1995 hevosmaalauksillaan – silloin palkinnon voitti Hirst – Wallinger…
-
Poimintoja galleriakierrokselta
Nostalgia ei ole yleensä hedelmällinen lähtökohta kiinnostavalle taiteelle, koska se ruokkii pikemminkin kliseistä sentimentaalisuutta. Ja mitä pienemmän piirin nostalagiamatkalla ollaan, sitä vaikeammaksi käy saada siitä irti jotain erityistä. Aivan kuivin lahkein ei selviä Helsinki Contemporaryn Luokkaretki -näyttelykään, vaikka silkka tekemisen ilo ja hauskuus tarttuvat katsojaankin. Näyttely koostuu Hannaleena Heiskan (s. 1973), Rauha Mäkilän (s. 1980), Maiju Salmenkiven (s. 1972), Timo Vaittisen (s. 1976) ja Camilla Vuorenmaan (s. 1979) teoksista – ja heidän yhteisestä historiastaan 2000-luvun alkupuolella Kuvataideakatemiassa. Kaikki ovat menestyneet urallaan ja yltäneet ns. museosarjaan eli töitä löytyy tärkeistä museokokoelmista. Kaikki ovat olleet myös näyttelyidensä ja julkisuuden kautta suhteellisen paljon esillä. Näyttelyn ripustus rikkoo rohkeasti perinteisen galleriaripustuksen tylsyyttä – tosin…
-
Tom of Finland Taidehallissa
Touko Laaksonen eli Tom of Finland on ehkä tunnetuin suomalainen taiteilija maailmalla. Tuon ehkä-sanankin voisi huoletta jättää pois, mutta pidetään nyt vailla tutkittua faktaa se siinä. Hänen elämäntarinansa on käyty julkisuudessa niin monesti läpi, että todetaan nyt vain keskeisimmät faktat. Touko syntyi 1920 ja vietti lapsuutensa Varsinais-Suomessa. Juuri ennen sotaa hän aloitti mainospiirtäjän opinnot Helsingissä ja jatkosodassa kunnostautui pääkaupungin ilmatorjunnan tulenjohtajana. Opinnot jatkuivat sodan jälkeen myös Sibelius-akatemiassa pianon ja säveltamisen parissa. Ne jäivät kuitenkin kesken, kun työtä riitti kapakka- ja harjoituspianistina. Ajat olivat kovat ja leipä oli tienattava. Eroottisten piirustusten teko oli alkanut jo aiemmin ja saksalaisten komeat univormut tuoneet niihin oman lisänsä. Työuransa Touko teki MacCann-mainostoimistossa ja keskittyi kokonaan…
-
Hämeenlinnan taidemuseo: Oma tahto ja Modernin monet kasvot
Hämeenlinnan taidemuseo esitteli edellisessä näyttelyssään Ahtilan ja Taanilan videotaidetta, oivallinen kokonaisuus oli haastava mutta hienio. Nytkin on tarjolla mainiot näyttelyt. Pidän museon tiloista, sillä olympiavuonna 1952 avattu rakennus on sopivan kokoinen erilaisille näyttelyille, ei liian kolossaalinen mutta silti monipuolinen. Rakennus on itse asiassa Engelin 1837 suunnittelema viljamakasiini. Museon toinenkin rakennus, ns. Lohrmanin makasiini, on historialtaan kiinnostava: sen on suunnitellut valtionarkkitehtina Engelin seuraaja, Ernst Bernhard Lohrmann 1852. Engelin harkitun juhlavaan ja puhdaspiirteiseen tyyliin verrattuna se on arkisempi. Kun taiteenkerääjät Henna ja Pertti Niemistö tekivät päätöksen nykytaiteen kokoelmansa sijoittamisesta Hämeenlinnaan, kaupunki saneerasi makasiinista uuden museotilan. Muutostyöt toteutettiin arkkitehti Hannu Kiiskilän suunnitelmien mukaisesti 1995 alkaen. Oma tahto -näyttely esittelee neljän taiteilijan töitä: Ilari…
-
Kiasman uudet näyttelyt: otteita kokoelmasta ja Choi Jeong Hwa
Kiasman kone pyörähtää perjantaina 22.4. täyteen vauhtiin, kun kaksi uutta näyttelyä avautuu Neton ja Ruscican rinnalle. Vaikka Choi Jeong Hwa on tunnettu kansainvälinen nimi, niin minua kiinnosti enemmän kokoelmien esittely. Vaikka Kansallisgallerian hankinnat ovat netissä nähtävissä, on silti hauskaa nähdä mitä on kertynyt. Ja toiseksi uteliaisuus herää siitä, miten teokset on saatu esille. Kokoelmanäyttelyn teema on kosketus ja nimen sijasta sille on annettu tunnukseksi kuva: Mukana on 27 taiteilijaa eli: Malin Ahlsved, Petri Ala-Maunus, Roma Auskalnyte, Niran Baibulat, Saara Ekström, Brian Eno, Anna Estarriola, Rotimi Fani-Kayode, Sigurdur Gudmundsson, Katriina Haka, Jenni Hiltunen, Jouna Karsi, Sari Koski-Vähälä, Juul Kraijer, Tuomas A. Laitinen, Olli Lyytikäinen, Nabb+Teeri, Jaakko Niemelä, Pekka Niskanen, Anna Retulainen,…
