• Museot

    Ars17 – pää täyteen digi(h)älyä

    Kiasman Ars17 täyttää koko museon: 35 taiteilijaa 13 maasta. Näyttely esitellään tutkimusmatkana digiaikaan. Keskeinen käsite on post-internet-taide, ja kyse on eräänlaisesta sukupolvikokemuksen välittämisestä. Näyttelyn perusidea on museonjohtaja Leevi Haapalan (s. 1972), ja se on oikeastaan hänen ensimmäinen todella näkyvä kädenjälkensä astuttuaan museon johtoon kaksi vuotta sitten. Museoiden näyttelysuunnitelmat ovat niin pitkiä, että aiempi anti on ollut jo pitkälle suunniteltuna ennen hänen aikaansa.  Anne Uddenberg Post-internet-taiteesta on puhuttu kymmenkunta vuotta. Käsite on edelleen hyvin sekava. Se kuitenkin viittaa aikaamme, jossa internetin luomat kommunikaatiokanavat ja estetiikka ovat jo mukana kaikessa arjessa. Digitaalisuus on globaalia ja samalla se on merkinnyt eräänlaista kulttuurista imperialismia. Digi on muuttanut aikakäsitystä, sosiaalisia suhteita, työntekemisen tapoja. Kuvien tulva…

  • Museot

    Keräilyn psykologiaa – Tuomo Sepon kokoelma

    Olen kirjoittanut lyhyesti aiemminkin taiteen keräämisen psykologiasta. Aihetta on tullut pohdittua nyt Ateneumissa olevan näyttelyn tiimoilta: Valo muuttaa kaiken – Tuomo Sepon kokoelma. Kysehän on kajaanilaisen 1937 syntyneen englannin ja ranskan lehtorin keräämästä yli 1700 teoksen kokoelmasta, jonka hän lahjoitti museolle. Keräily alkoi alle parikymppisenä, jolloin kukkakaupan lähettinä hankitut rahat menivät Tuulikki Pietilän grafiikkaan. Sopivasti samaan aikaan Ateneumissa on esillä myös Pietilän uraa kartoittava näyttely. Pietilä oli taitava graafikko, jonka merkitystä nostaa osaamisen jakaminen opetustehtävissä. Tove Janssonin puolisona paremmin tunnettuna hänen oma tuotantonsa ei ole suurelle yleisölle kovin tuttua, eikä häneltä löydy tunnusomaista jälkeä. Hän vaihtoi aiheita, tekniikkaa ja ilmaisutapaa niin usein, että hänen omaa kieltään on niistä aika vaikea…

  • Museot

    Museokatsaus: Amos, Hämeenlinna, Sinebrychoff, Didrichsen, HAM, Kansallismuseo

    Taidekiikarin domain-nimi ja palvelinsopimus tuli uusittua eli kai blogia on jatkettava ainakin toistaiseksi. Vaikka tämä kirjoittaminen on myös hauska harrastus ja samalla eräänlainen päiväkirja omista taidekokemuksista, täytyy myöntää tämän joskus vaativan puurtamistakin. Ilahduttavaa on se, että välillä tulee spontaania palautetta blogin onnistuneisuudesta. Moni on ehdottanut minulle jonkin apurahan hakemista, etenkin kun ajatuksena on ollut kehittää blogia niin teknisesti kuin sisällöllisestikin. Useamman kirjoittajan ja nimenomaan minua valistuneempienkin taiteentuntijoiden mukaan saaminen on ollut tavoitteena. Hain suosittelujen innostamana Taiteen edistämiskeskuksen apurahaa blogin kehittämiseen, mutta kuten arvelinkin, en sitä saanut. Blogeille on niitä kuitenkin sieltä jaettu, mutta vielä ei Taidekiikari ole päässyt sille tasolle. Mutta mennäänpä sitten asiaan. Hiljattain on käynnistynyt useita museonäyttelyitä, mutta…

  • Galleriat

    Tamara Piilola & Jenni Hiltunen

    Laskeskelin pari päivää sitten käyneeni alkaneen vuoden aikana noin 50:ssä näyttelyssä. Sitä kai voi pitää suhteellisen ahkerana taiteen seuraamisena. Olen huomannut siihen liittyvän kaksi toisilleen vastakkaista ilmiötä. Kun katsoo paljon taidetta, omat mieltymykset terävöityvät. Oppii ymmärtämän omaa makuaan ja mieltymyksiään. Samalla näkee, millaisia vaikutteita liikkuu, miten eri tekniikoilla tehdään mielenkiintoista jälkeä ja mitä se vaatii tekijältä. Voisi kai sanoa, että kuten missä tahansa lajissa: harjoitus kehittää. Se tarkoittaa myös sitä, että antaa tilaa omalle vaikutelmalle, aistien välittämälle havainnolle. Käyn usein katsomassa kiinnostavan näyttelyn pari kolme kertaa, ensin hyvin spontaanisti ja sitten analysoidummin. Myös oma mielentila voi vaikuttaa tulkintaan. Tiiviistä taideharrastuksesta seuraa ilmiö, josta olen hyvin tietoinen ja yritän pitää asian…

  • Museot

    EMMA: Beuys & Eliasson

    EMMA eli Espoon modernin taiteen museo on onnistunut suhteellisen pienillä resursseilla tasapainottelemaan yllättävien, taiteellisesti kiinnostavien ja tunnetumpien, takuuvarmojen nimien välillä. Museotila antaa mahdollisuuksia moneen. Tapiolassa ei olla keskustan kävelyetäisyyksillä toisistaan olevien museoiden kainalossa, mutta visiitti on yleensä vaivan arvoinen. Nyt esillä on kaksi taidemaailman isoa nimeä. Toinen näyttely on rakennettu poikkeuksellisen lyhyessä ajassa, vain vuodessa. Toisen taiteilijan näyttelyä on puuhattu ja aikataulutettu neljä vuotta. Ensin mainittu on Joseph Beuys (1921-1986) ja jälkimmäinen Olafur Eliasson (s.1967). Beuysin näyttely koostuu vuonna 1981 hänen Museum Sztukille lahjoittamastaan Polentransport aineistosta. Lódźissa, Puolassa sijaitseva museo on Euroopan vanhin modernin taiteen museo, joka jäi rautaesiripun takana kuitenkin syrjään läntisen maailman taidevirtauksista. Beuys tunsi pitkältä ajalta sen johtajan ja Solidaarisuus-liikkeen…